O(log(tq))   

Sen j:llä alkavan juhlapyhän, jonka nimen saattaa jo uskaltaa mainitakin, lähestymisen huomaa myös vapaa-ajankäytön suuntautumisena voimakkaasti tekemisen kuin kokemisen puolelle. Niinpä marraskuussa ei tullut luettua juuri nimeksikään. Pari kirjaa nyt kuitenkin kulki takaisin hyllyyn käsien kautta:

• Sam Bourne: The Righteous Men
• Susanna Clarke: The Ladies of Grace Adieu and other stories

The Righteous Men on Da Vinci -koodin jälkijunassa kustannettu jännäri (itseasiassa kirjailijan hehkutetaan kannessa olevan Dan Brownin kruunun pahin haastaja, mikä sinällään on omiaan toimimaan lähinnä luotaantyöntävänä elementtinä, mutta hei, ei siellä Frankfurtin lentokentällä kauhean kummoinen valikoima ole englanninkielisiä kirjoja). Juoni on kuitenkin hyvin heppoinen, eikä kirjasta ole juuri muuhun kuin tyydyttämään hetkelliset tarpeet lukea jotain niin kevyttä, ettei aivo liiempiä vaivaudu.

The Ladies of Grace Adieu and other stories on Jonathan Strange & Mr. Norrell -maailmaan sijoittuva novellikokoelma. Clarken mielikuvitus ja maailmankuvailukyky pääsevät mielestäni enemmän oikeuksiinsa juuri novellien parissa. Suosittelen lämpimästi.

Kävin katsomassa Kansallisteatterin ohjelmistossa pyörivän musiikkinäytelmän Kutsumattomia vieraita. En oikeastaan tiennyt mitä odottaa, koska edellisestä (musiikki)teatterikäynnistä on jo jonkin verran aikaa. Ja juttunen kuului Saliäänentoisto-kurssiin, joten en ollut itse sitä valinnut. Näytelmän ensimmäinen puoliaika yllätti positiivisesti: juoni eteni mallikkaasti ja musiikkinumerot tukivat näytelmän kulkua. Niinpä odotinkin paljon toiselta puoliajalta, etenkin kun kurssin opettaja oli kertonut sen olevan “tiiviimpi” kuin ensimmäisen. Valitettavasti toinen puoliaika oli kuitenkin suomalaista musiikkiteatteria pahimmillaan: ylipitkäksi venytetty “pari tyyppiä on kännissä ja muita hävettää” -kohtaus, juoneen ja tilanteeseen sopimattomia, väkinäisen oloisia laulunumeroita ja täysin mitäänsanomatonta kerrontaa, jolla ei tuntunut olevan muuta tehtävää kuin venyttää näytelmän kestoa. Pettymys ei ehkä olisi ollut aivan niin suuri, ellei ensimmäinen puoliaika olisi ollut niin toisesta maailmasta laadullisesti. Nyt jäi sellainen olo, että saa kulua taas jonkinmoinen aika, ennen kuin uskaltaudun uudelleen (musiikki)teatteriin.

Niin, se saliääni. Se toimi kyllä, onneksi.

Allekirjoittaneen tilastointivillitys hakee vielä muotoaan. Ans kattoo nyt mitä alkaneelle kuulle keksisi. Joka tapauksessa lokakuun saldo oli seuraava:

Luettua

• Diana Gabaldon: A Breath of Snow and Ashes
• Elizabeth Kostova: The Historian
• Fiona McIntosh: Myrren’s Gift
• Fiona McIntosh: Blood and Memory
• Fiona McIntosh: Bridge of Souls
• Kit Whitfield: Benighted

Nysvättyä

• Kapea versio Interlocking Balloons -huivista (Scarf Style), lankana Rowanin Felted Tweed, 100g
• Onnenlehti-huivi, lankana Wetterhofin Silvia, 50g.

Missähän vaiheessa sitä ennättäisi vihdoin vaihtaa mikit kitaraan, kysyn ma.

• Diana Gabaldon: Dragonfly in Amber
• Diana Gabaldon: Voyager
• Diana Gabaldon: Drums of Autumn
• Diana Gabaldon: Fiery Cross
• Risto Isomäki: Herääminen
• Antonio Skármeta: Nerudan Postinkantaja
• John Twelve Hawks: The Traveller

• Jon Lee Anderson: Che - vallankumouksellinen elämä
• Sarah Churchwell: Marilyn Monroen monta elämää
• Stephen Clarke: Merde, actually
• Diana Gabaldon: Cross Stitch
• Diana Gabaldon: Lordin yksityisasia
• Anna Gavalda: Kimpassa
• Peter Mayle: Vuosi Provencessa*
• John Peel, Sheila Ravenscroft: Margrave of the Marshes
• John Wyndham: Chocky
• Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo

*Uudelleen luettu