O(log(tq))   

Sen pidemmittä selittelyittä.

1. Yksi levy, joka muutti elämääsi:

Elämänmuutokset ovat allekirjoittaneella johtuneet yleensä pikemminkin ulkomusiikillisista seikoista, mutta ehkäpä jollain tapaa elämää on muuttanut mm. System of a Downin Steal This Album!, jota mukana karjumalla voisin väittää, jos nyt en vallan oppineeni uutta laulutekniikkaa, ainakin rohkaistuneeni moista käyttämään.

2. Yksi levy, jonka olet kuunnellut useammin kuin kerran:

Harvoinpa sitä semmoista levyä tulee kuunneltua edes kertaalleen läpi, jota ei kuuntelisi toistekin. On kuitenkin levyjä, joiden ääreen palaa selkeästi monia muita useammin. Yksi tällainen on Kentin Isola.

3. Yksi levy, jonka tahtoisit mukaasi autiolle saarelle:

Tämän pitäisi varmaan olla sellainen, johon ei ole ainakaan tähän asti tullut kyllästyttyä kertaakaan. Olkoon siis vaikkapa Samaelin Passage.

4. Yksi levy, joka teki sinusta hupakon:

Koskaan en oo hupakko ollu, vaan aina stoalaisen tyyni. Mutta, jos nyt tämä tulkitaan vaikkapa levyksi, joka saa hymyilemään ja ehkäpä pompahtelemaankin, eräs voisi olla NoMeansNon maanmainio livelevy Live and Cuddly.

5. Yksi levy, joka sai sinut puhkeamaan kyyneliin:

Onkohan tämmöistä koskaan tapahtunut. Allekirjoittanut vetistelee harva se päivä, mutta en osaa suoraan yhdistää kyynelehtimistä yhteenkään levyyn. Mahdollisesti teininä on kuitenkin tullut jotain tirautettua esimerkiksi Neljän Ruusun Kasvukipuja -levyn äärellä.

6. Yksi levy, jonka toivoisit tulleen tallennetuksi:

Kätyreiden Avoimella Maalla. Niinkin proosallisesta syystä, että allekirjoittanut oli sitä tallentamassa. Hemmetin hauskaa oli, vaikka jäätymiskuolema uhkasikin siinä kirotussa puutalossa talvipakkasilla.

7. Yksi levy, josta toivot, ettei sitä olisi koskaan levytetty:

Tätä en nimeä, koska levyssä ei muuta vikaa ole kuin allekirjoittaneen onnettoman huonot taustalaulut yhdessä biisissä. Vieläkään en pysty kuuntelemaan ka. biisiä kun hävettää niin paljon.

8. Yksi levy, jota kuuntelet paraikaa:

Paraikaa kuuntelen vain duunikoneen hurinaa ja kahvihuoneesta kuuluvia naurunremakoita. Aamulla autossa sen sijaan tuli kuunneltua Jay Munlyn Jimmy Carter Syndrome.

9. Yksi levy, jonka olet aikonut kuunnella:

Entombedin Serpent Saints, jonka pitäisi tulla ulos syyskuun 18. päivä.

10. Nyt haasta viisi bloggaajaa:

En.

Kiitos serverikuoleman, myös Kolmas tehtävä siirtyi blogitaivaaseen. Muistin asian vasta tänä aamuna ja kävin pelastamassa erinäisistä välimuisteista omat artikkelini, tai ainakin osan niistä. Teen kriittisen uudelleensilmäilyn ka. juttusiin ja jos niistä on johonkin, tulen luultavasti postaamaan ainakin osan niistä tänne, jollain aikavälillä.

Kesän Helsingin-kiertue päättyi muutama päivä sitten Heavy Cornerissa olleeseen keikkaan. Kaiken kaikkiaan keikkoja oli kolme täällä pääkaupungissa ja yksi entisessä pääkaupungissa (tämä ilman Ahmaa). Mukaan mahtui niin mahdottomia miksausolosuhteita ja pieniä baarinnurkkia kuin ihan kelvollisiakin lavoja ja näppiin tarttui hippusen liksaa ja rutkasti esiintymiskokemusta. Narsissi kun olen, tempaisin yhden keikkakuvan tuohon otsikkokuvaksi (kiitokset Topille!). Saa nähdä kuinka kauan jaksan sitä katsella.

Nyt olisi sitten vuorossa paluu arkeen ja uusien biisien tekoon. Toivottavasti myöhemmin syksyllä pääsisi sitten äänittelemään uutta materiaalia.

Kuten Oravan weblogista voi lukea, vanhoja sivuja ei välttämättä saada takaisin. Ja jos saadaankin, mennee siihen ennalta-arvaamaton määrä aikaa. Niinpä poimin talteen eräänkin hakukoneen kautta muutaman itselleni tärkeimmän postauksen, joita heittelen takaisin tänne aina satunnaisesti. Ei siis kannata yllättyä, jos tulevaisuudessa tulee sellainen olo, että tämä on tullut luettua joskus aikaisemminkin.

Niin, ja ulkoasunysvä on vieläkin kesken. Emmä vaan jaksa, vielä.

Kuten huomannette, logini kuoli. Takaisin ollaan tulossa, kunhan aika ja jaksavuuskerroin riittävät ulkoasunysvään. Eli toivottavasti mahdollisimman pian.