O(log(tq))   

Vanhuus ei tule yksin - sen mukana tuli Theremin-paketti. Hienous.

Eilisiltana, juuri ennen nukkumaan menoa leikitin Kallea letillä. Kissut kun tykkäävät pitkistä leteistä ja hiuslenkeistä. Etenkin jyrsiä hiuslenkkiä, oli se sitten kiinni jossain tai ei. Tällä kertaa se oli kiinni hiuksissa. Valitettavasti onnistuin heilauttamaan kättäni siten, että kissun suuhun osuikin letin sijaan sormi. Ja kissu onnellisena jurskautti oikean käden pikkurillin tyveen syvän reiän. Sattui niin maan helevetisti.

Tänä aamuna sormen tyvinivel oli turvonnut ja punainen ja kosketusarka. Kuten arvata saattaa. Puremahaavat kun tulehtuvat lähes poikkeuksetta, vaikka niitä kuinka yrittäisi desinfioida. Niinpä marssin työterveyteen blokkaamaan itselleni antibiootit.

Tarinan opetus: kissu puree lujempaa kun se ei tiedä purevansa ihmistä - näin ollen, älä tunge kissun suuhun sormea tahi mitään raajaa tai muutakaan kun heiluttelet sen edessä jotain lelua.

Koska minä tunnetusti en koskaan opi virheistäni, menin ja ilmosin CaPEen. Jälleen.

Niin kiirettä on pitänyt pääasiassa rokkistarailuun liittyvän päälle päin näkymättömän käytännön nysvän (lue: managerointi) kanssa, että ei ole kerjennyt tekemään mitään muuta. Onneksi jotain jälkeä alkaa syntyä. Yksi välitulema löytyy vastikään kauppoihin tulleesta Miasmasta, jossa allekirjoittaneen ei-niin-edustava naamataulu komeilee vähän turhankin isolla. Ei sillä, että olisin ollut koko haastattelussa edes paikalla. “Minä en koskaan milloinkaan…” jne.

Sikäli kun ei tule enää lisää suuria ylläreitä (ja joitakin tosiaan on tässä matkan varrella tullut - kuten nyt vaikkapa eräät itkupotkuraivarit eräänkin osapuolen taholta jne.) jotain uutisia pitäisi olla kerrottavana parin viikon päästä.

Kansa vaati päivitystä ja saamansa pitää. Tiitiäiset lähtivät 12 viikon iässä uuteen kotiin. Kauhia ikävä on. Mieli olisi tehnyt pitää kissut itsellä, mutta kun meiän Metusalemi eli Kalle ei vaan sopeutunut pikkuisiin, vaan oireili koko kuuden viikon ajan, ei paljon valinnan varaa ollut. Onneksi uusi koti vaikutti oikein hyvältä ja sieltä on tullut kissuilta terveisiäkin ihan kuvan kera.

Laitettakoon tähän nyt kuitenkin vielä kuva pikkuisista hengaamassa yhdessä Hiskin kanssa: