Koska vanhuus ei tule koskaan yksin, vaarit eivät enää oikein jaksa leikkiä Konstan kanssa. Tästä on viime aikoina seurannut erinäinen määrä merkkailua ja muuta protestointia kun on niin tyyyyylsääää. Niinpä totesimme, että on aika hankkia koltiaiselle nuorta ja energistä seuraa. Nämä tiitiäiset ovat pysyvämpää sorttia kuin viime kesän kasvattipojat ja tottelevat nimiä Niklas ja Samu.
Voipi olla, että tiitiäispäivityksiä seuraa vastaisuudessakin.
Päätin tänään spontaanisti lähteä huomenna Marseilleen tapaamaan levy-yhtiön jamppoja. Kun nääs lomakin alkoi. Hippusen pelottaa, mutta ehkä tää tästä. Enää pitäis pakata ja hahmottaa kuinka monta salmaripulloa pitää menomatkalla ostaa tuliaisiksi.
Varsinaista miksaajaa odotellessa (vielä kuukauden päivät), meni yksi biiseistä alternatiivimiksaukseen jenkkeihin. Että onpahan jotain edes tuupata Myspaceen tässä väliaikana. Saa käydä kuuntelemassa.
EDIT: Nyt on toinenkin viisu kuultavissa.
Kolmen päivän vapaa tuli tarpeeseen. Ison projektin siirtyminen toteutusvaiheeseen, pitkät ja rankat palaverit sekä erinäiset musiikkiproggisten vastoinkäymiset (kuten vaikkapa vesisateen vaikutus treenien toteutumiseen) ovat vieneet mehut totaalisesti. Seuraavien päivien aikana tuskin tapahtuu täällä päässä mitään erityisen produktiivista. Olkaa kiltisti älkääkä hukkuko.
Niin. Notta ei sitten valmistuneet miksaukset ajoissa ja miksaaja juoksentelee ympäri Ameriikan mannerta seuraavan kuukauden ajan. Deja-vu, sanoisin (ja kyseessä on sentään eri miksaaja). Lisäksi kuulemma lopuissa tekemissäni biiseissä kusevat a) melodialinjat, b) bassot ja c) sointukulut. Niin, niissä biiseissähän ei juuri muuta ole noiden lisäksi paitsi rummut, eivätkä nekään ole allekirjoittaneen kynästä. Että olen sitten näin ihan todistetusti erittäin huono biisintekijä. Ja laulankin vielä huonosti.
Niin joo, ja lisäksi ammatillisessa elämässä juurikin tuli todettua, että allekirjoittaneen sisällönosaamisella ei ole ilmeisesti minkäänsorttista merkitystä. Sen lisäksi, että humanistinen tutkinto negatoi matlu-tutkinnon, nuotisto-osaaminen negatoi kevyen musiikin kentän tuntemuksen.
Vitsi että itsetunto onkin saanut taas buustausta kerrakseen.
Pienoinen ihme tapahtui ja aussivahvistus sai kuin saikin kitararaidat ja äänisuunnittelumatskun toimitettua viimeisimpään mahdolliseen deadlineen mennessä. Näin ollen kolme terapiaproggisbiisiä saattavat jopa valmistua ennen kuin miksaaja lähtee talvilomille (juu, sekin asuu tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla). Ensimmäinen raakamiksaus ensimmäisestä biisistä kuulosti varsin vakuuttavalta, joten odottelen loppuja melkoisen innostuneella mielialalla.
Seuraavaksi olisi vuorossa loppulevyn matskujen karsinta ja sovitus. Surku tulee jättää pari biisiä pois levyltä, mutta ei voi mitiä - biisejä on liikaa ja heikoimmat sopii heivata odottelemaan uutta inspiraatiota. Johtuen ennen kaikkea aussivahvistuksen kroonisesti hankalista aikatauluista proggis tuskin tulee sittenkään ulos tämän vuoden puolella. Mutta, kahtellaan.
Ainakin melkein. Levy-yhtiö otti ja julkaisi vihdoin tiedon kiinnityksestä. Menkää ja ihmetelkää.
Myös Myspacesta löytyy uusi biisi (sama kuin levy-yhtiön sivuilla). Saa käydä kuuntelemassa myös.
Näin häpeämättömästi mainostaa hän.
Arvasinhan minä. Nytten alkoi sitten se itku ja hammastenkiristys ranskanpäässä koskien levyn masterointia. Notta o liian rujo ja keskitaajuusvoittoinen. On se nyt keletappi kun mikään ei kelpaa.
Jotain positiivista sentään kuitenkin. Nyt on virallinen lupa tuupata kaksi biisiä myspaceen (kunhan biisivalinnat on ensin hyväksyttänyt lafkan tiedotuspäälliköllä). Pitää yrittää saada huomenna konsensus aikaiseksi biisivalinnoista, niin saadaan vihdoin uutta matskua ilmoille. Ja kuulemma ihan voisivat vihdoin tehdä pressitiedotteenkin bändin kiinnityksestä vain noin puolen vuoden viiveellä, kunhan nyt vielä yksi kuva heille lähetettäisiin.
Toissakeväänä päätimme investoida talon takapuolella olevan pation lasittamiseen. Samana kesänä patiolle rakennettiin uusi perustus ja itse lasitus. Viime kesänä vuorossa oli lattian rakentaminen ja kalusteiden hankinta. Koska lattian kanssa nyhverrettiin pitkälle syksyyn, ei terassia liiemmin kerennyt käyttää ennen talven tuloa. Näin ollen terassi vaipui vielä hetkellisesti lähinnä ruoansäilytyspaikaksi.
Nyt kevään ensimmäisten lämpimien koitettua avasin virallisesti henkkoht-lasiterassikauden. Ja avot, jo on juhlaa nauttia laiskan sunnuntaiaamun aamiainen pyjamassa luonnon helmassa kuunnellen linnunlaulua. Kesällä terassi osoittautunee suljettuna jopa liiankin kuumaksi, mutta aina voi vanhaan malliin tuupata oven kiinni (kissojen takia) ja avata lasiseinät.
Nyt kun olisi vielä se grilli.
Juu, olen edelleen hengissä. Syy pitkälliseen hiljaisuuteen on vähemmän proosallisesti se, että mitään positiivista ei juurikaan ole tapahtunut moneen kuukauteen. Sen sijaan ihan riittävästi tavaraa roiskahti seinille tuulettimen käynnistyttyä tuossa jonkin aikaa taaksepäin. Elpyminen on onneksi käynnistynyt ihan mukavasti.
Ja koska tätä nyt minulta jatkuvasti kysellään, kiitoksia eräänkin yksilön massiivisen mokan, valmiit levymateriaalit istuivat koneellani satakunta vuorokautta odottamassa sitä, että palanen paperia matkustaa maailman halki. Se ihme tapahtui vihdoin viime viikolla ja voinkin näin onnellisena ilmoittaa, että matsku on levy-yhtiöllä ja levy jopa tulee ulos tämän vuoden puolella. Edelleenkään en tiedä tarkkaa julkaisupäivää, mutta jossain syys-lokakuun kieppeillä mennään, sikäli kun ystävämme ranskalaiset eivät vetäise itkupotkuraivareita, tällä kertaa masteroinnin laadusta.
Toinen proggis etenee mukavasti. Päästäisenä narulle tarttuivat kolmen biisin lauluosuudet ja toivon mukaan kuukauden sisällä matskua saisi Myspaceenkin asti. Siitä sitten tarkemmin kunhan.