Mennyt ei palaa 2
sandaaleissasi
lumen loputon harmaus
hylkäsit nekin
(runotorstai, kuva Elegia)
Tilinpäätös
Marc kysyi minulta kadunko
palaisinko kotiin jos pystyisin
ja me teimme taas luetteloita
entisistä mukavuuksista
virtuaalikaupat ja yliopistokampukset
ulkoilmakahvilat ja pikaruokalat
porealtaat
metsämarjat, joulukinkut
dominokeksit
puusta tehdyt kirjat
ja pilvet, voi ne pilvet
Marc lähti ja minä jäin istumaan, mielessäni
kaikki nämä vaikeat vuodet
kaikki tämä raskas työ
kaikki nälänhädät
kaikki riidat ja pelon lietsoma raivo
jokainen kuollut toveri
ei meistä kukaan tiennyt mihin lähdimme
ei mitä uhrasimme
emme me tienneet työstä mitään
ihanteiden takia ei kuoltu
me olimme nuoria ja hölmöjä
me uskoimme itseemme
ja rajaseuturomantiikkaan
tieteeseen ja filosofiaan
nyt kuuluvat käytävältä lastenlasten äänet
iltakello kutsuu liittymään seuraan
ruuan tuoksu saavuttaa perimmäisenkin asunnon
tytär nauraa kulkiessaan oveni ohi
ei enää palkkoja
ei hienoja autoja
optioita ja osakkeita
lentokoneita ja konferensseja
kehityskeskusteluja
Kioton sopimusta
kolmatta öljykriisiä
kadunko? palaisinko kotiin?
jos olisin tiennyt, en olisi lähtenyt
nyt uhraukset on jo tehty
ja olen tullut vanhaksi
olen kasvanut kiinni näihin kallioihin
ei minulla ole muuta kotia
kuin tämä Punainen Mars, tämä
osattomien planeetta
Asetelma
sukulaisreissulla otettiin se valokuva
kaikilla oli hiukset kammattu
pienimmät pääsivät syliin
isoimmat hymyilivät
yhtä lähekkäin
ei varmaan oltu koskaan toiste
niin onnellisen näköinen perhe
miten niistä tulikin sellaisia kaikista?
Selviytymiskeino 3
kun sade sitten alkaa, se menee ulos
se vetää syvään henkeä
ja antaa tuulen puhaltaa
silmät ja korvat täyteen
antaa veden vapaasti kastella
vaatteiden jokaisen säikeen
valua estämättä pitkin kasvoja
tunkeutua jokaiseen sormenväliin
ja koko riidan ajan
se seisoo hievahtamatta
myrskyssä ja kylmässä
se ei kuule mitä sisällä sanotaan
koko maailmaa huutaa sille
ja sitä palelee niin että värisyttää
mutta tällä kertaa
vain päältäpäin
