Janka's log

Yleisön pyynnöstä (huolimatta) tässä lista Ropeconin yövuoron YouTube-soitosta. Ei varmaan kata kaikkea, varsinkaan yleisötoiveista, minä muista mitä kaikkea tuli soiteltua. Ei missään erityisessä järjestyksessä, kuten ei yölläkään. Ei sisällä uusintoja.

By/despite popular demand, here is a list of the YouTube songs played by the Ropecon info desk night shift. I probably miss a lot, but you can be happy that this does not include the reruns.

Random good and “good” songs:

• You are a pirate
• The Mom Song
• Helsingin Valituskuoro
• You’re never gonna get this song out of your head
• E-Bay Song

From Monty Python:

• Brave Sir Robin
• The Lumberjack Song
• Finland, Finland, Finland
• Dead parrot
• Spam

Flash classics:

• Llama llama duck
• Obama llama song
• Sawyer Sawyer Locke
• Bagder badger badger
• Banana Phone Badgers
• Everyone else has had more sex than me

Mixtures and mashups:

• The Internet is for porn (WoW version, with Spanish subtitles)
• Ashley/Nirvana
• We got Deathstar
• Star Trek Camelot
• Lego Camelot

Literal videos:

• White Wedding
• Total Eclipse of the Heart
• Take On Me (skip the talking crap)

From the awesome band Flight of the Conchords:

• Business time
• Humans are dead
• Inner city pressure
• Frodo don’t wear the ring

hiiltä ilmakehään

pakkauksia kaatopaikalle

kiukkuisia aikuisia

turhaan tuhlattua rahaa

pojalle lätkätreenit

olohuoneeseen uusi matto

aurinkolaineet mökkilaiturilla

rommikaakao syysmyrskyssä

niissä on minun työni tuotto

on jälleen kesä

toimistot hiljenevät

minä odotan

ehkä syksy käynnistää

kaiken, elämänikin

(runotorstai)

Ahaa, sanoo terapeuttini

aina, kun ei oikein tiedä

mitä seuraavaksi sanoisi.

Sitten se asettelee kasvoilleen

sellaisen ammatti-ilmeen:

kiinnostuneen, mutta kohteliaan.

Ne ovat hyödyllisiä,

se ahaa, ja se ilme.

Niistä tietää, että ajatteli

taas jotenkin väärin.

(runotorstai)

2 rkl oliiviöljyä
25 g voita
3 valkosipulinkynttä
2 pientä punasipulia
2 varsisellerin vartta
3 porkkanaa
1 dl silputtuja tuoreita yrttejä (mulla oli basilikaa, lipstikkaa, persiljaa, ruohosipulia)
1 tl cayennepippuria
400 g kuorittuja katkarapuja
1,25 dl + 1 rkl sherryä
1 litra kanalientä (kuutioista)
100 g simpukkapastaa
1/2 dl kermaa
mustapippuria

Silppua yrtit. Pilko selleri ja porkkanat “tulitikuiksi” ja sipuli ohuiksi renkaiksi. Kuori ja pilko valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy ja voi kattilassa. Lisää sipuli ja valkosipuli, paista n. 2-3 minuuttia. Lisää selleri ja porkkana ja jatka paistamista n. 10 minuuttia kunnes kasvikset vähän pehmenevät, älä kuitenkaan kamalasti ruskista. Lisää yrtit, sekoita. Lisää katkaravut, sekoittele vähän aikaa kunnes ne lämpenevät. Lisää 1,25 dl sherryä, kuumenna kiehuvaksi, keitä 5 minuuttia. Lisää kanaliemi, kuumenna taas kiehuvaksi ja hauduta vielä 5 minuuttia. Lisää pata, keitä kunnes pasta on al dente. Lisää kerma, 1 rkl sherryä ja mustapippuria maun mukaan.

Menee erittäin hyvin tuoreen hiivaleivän kanssa.

Modifikaatioin kirjasta The Essential Pasta Cookbook, jota voi suositella.

> “Hallinto- ja johtaminen eivät ole itseisarvo, mutta sitäkin välttämättä tarvitaan.” “Mikään paikka ei toimi johtamatta.”

> Näillä sanoilla tällä palstalla jatkuvasti vastataan kysymyksiin nykyisen hallinnon virheistä. On varmasti totta, että sairaalassa tarvitaan johtamista. Luulen, että suurin osa potilastyötä tekevistä nimenomaan toivoo sitä, että saisi tehdä potilastyötä ja hallinnon ja byrokratian tekisi joku muu.

> Tästä ei silti mitenkään seuraa, että nykyinen hallinto olisi onnistunutta. Ei myöskään ole reilua vaatia hallintoa kritisoivia esittämään itse parempaa mallia. Ei sairaanhoitajan tai lääkärin tarvitse olla automekaanikko tietääkseen, että auto kuluttaa liikaa bensaa tai sammahtelee hassusti; ei pitäisi myöskään tarvita olla hallintoammattilainen tai osata korjata hallintoa tunnistaakseen, että siinä on vikoja.

> Kaikista yksiköistä kollegojen kautta kuuluu viestejä, että henkilökunta kokee, että ei saa työrauhaa jatkuvan reorgin kohteena, että omiin työjärjestelyihinsä ei voi tarpeeksi vaikuttaa, että byrokratia vie jatkuvasti enemmän ja enemmän aikaa potilastyöltä, että sairaalan hallinto ei toimi potilaiden ja työntekijöiden parhaaksi, ja että tilanne on vain pahentunut viime vuosien aikana (jo ennen tätä nykyistä talouskriisiä, jolla toki on mukava selittää kaikki ongelmat pois). Kun tilanne on tämä, niin maallikkolle on selvää, että hallinto on jossain epäonnistunut – jos ei muussa, niin ainakin siinä, miten kommunikoivat suorittavan portaan kanssa. (Itse epäilen, että muussakin, mutta kun en ole hallinnon ammattilainen, niin sanon, että vähintäänkin tässä.)

> Olisikohan johdonkin siis aika myöntää, että jossain on epäonnistunuttu, ja miettiä miten nimenomaan hallintoa voisi korjata, ryhtyä toimenpiteisiin ja kertoa näistä työntekijöille epämääräisten “no ette te voi ilman johtoakaan olla” ja “tehkää itte parempi” -kommenttien sijaan?

Digitoday raportoi IT-ammattilaisten olevan petipuuhissa parhaita. Sinänsä vaikka minulla on tästä kotona yksi empiirinen todiste, en ole ihan varma jutun logiikasta.

Mittarina nimittäin käytetään sitä, kuinka suuri osa alan ihmisistä asettaa kumppanin tarpeet edelle omiaan.

Ensinnäkään en ole mitenkään vakuuttunut siitä, että täysi epäitsekkyys sängyssä on minusta erityisen seksikästä – kyllä minulle riittää, jos ollaan yhtä tärkeitä, ja minusta on kiva nähdä, että toisellakin on haluja eikä se ole siinä vaan minua palvelemassa. Vaikka toki se, että ei yhtään kiinnosta kumppani, on kyllä varsin epäseksikästä.

Mutta se nyt sikseen. Tulos on siis, että jos valitsee it-ammattilaisen eikä jotakuta muuta, summanmutikassa, on hieman suurempi todennäköisyys, että ei tule valinneeksi ääliötä, jota kumppanin tarpeet eivät kiinnosta. Mutta kun nyt ehkä ainakin omalla kohdallani tositilanteessa lähdetään siitä, että sitä ääliötä ei valitsisi kuitenkaan, niin tulos ei valitettavasti sano yhtään mitään käyttökelpoista niistä it-ammattilaisista, jotka kumppaniksi kelpaisivat, eivätkä ole ääliöitä.

Että sori nyt, it-ammattilaiset, ei tämä kerro, että te olette petipuuhissa parempia kuin muut. Se kertoo, että pienempi osuus teistä on ääliöitä kuin urheilijoista. Ja sehän ei teitä yllätä, eihän?

Pari vuotta sitten se halusi vappunaamiaisiin
satuhahmon, viattomamman kuin onkaan
Nyt se haluaa näyttää aikuiselta

Ostettaessa keijupuvun hame ylsi säärin
Nyt se tuskin peittää pakarat

En tiedä itkisinkö
vai nauraisin

(runotorstai)

Linssi on nerokas asia. Ei ole väliä onko se punainen vai vihreä. Se säilyy kaapissa käytännössä ikuisuuden, valmistuu puolessa tunnissa ruuaksi, ja sen kanssa sopii yhteen suunnilleen mikä tahansa mitä kotoa löytyy. Se sisältää sekä proteiinia että hiilihydraatteja ja lisäksi kaikenlaista terveellistä hitua, eikä silti maistu pahalle.

Standardi “nälkä eikä oo mitään mistä laittaa ruokaa”-ruoka syntyy näin:

1) Otetaan sipuli. Pilkotaan se pieneksi.
2) Laitetaan kattilaan hellalle ruokaöljyä ja sipulisilppu ja random-mausteita (paprika on hyvää).
3) Kuumennetaan vedenkeittimellä 5 dl vettä.
4) Kun sipuli on vähän paistunut, kaadetaan vesi kattilaan ja perään 2 dl linssejä (ihan sama minkä värisiä) sekä suolaa ja mustapippuria.
5) Laitetaan hella niin pienelle, että just just kiehuu, ja munakello tai vastaava soimaan 20 minuutin päästä.
6) Katsotaan kaappeihin ja jääkaappiin ja mietitään onko kotona jotain muuta mitä voisi laittaa pataan. Käy esimerkiksi: mikä tahansa vihannes, tomaattimurska, banaani, pekoni, ja moni muu. Jos löytyy jotain, silputaan, tarvittaessa ruskistetaan, ja lisätään kattilaan. Jos ei, ei haittaa.
7) Munakellon soidessa maistetaan pataa ja lisätään tarvittavia mausteita (ei kannata unohtaa soijakastike- ja ketsuppimahdollisuuksia).
8) Odotetaan vielä n. 10 minuuttia.
9) Syödään.

Sen höpötyksen, että linssi pitäisi muka liottaa ennen keittämistä, voitte samantien unohtaa. Ei tarvitse. En tiedä kuka sen on keksinyt, mutta ihan puppaa se on. Liottamalla keittoaika lyhenee n. 25 minuutista vähän vajaaseen varttiin. Ei kannata, ellei ihan oikeasti edellisenä iltana tiedä, että aikoo ihan varmasti seuraavana päivänä syödä linssejä.

Ajankohtaiseen retkeilyteemaan sopien: raaka linssi myös painaa energiasisältöönsä nähden vain vähän enemmän kuin pasta, ja sisältää proteiinia.

Kevään tulo tapahtuu minun kohdallani joka vuosi aina melko yhtäkkiä. Illalla kun menen nukkumaan on talvi, ja aamulla kun herään on kevät. Tänä vuonna kevät tuli viime sunnuntaina: siitä asti on jatkuvasti huvittanut mennä ulos, kun taas ennen sitä muutamaan kuukauteen juurikaan ei. Sunnuntaina meninkin, ja riehuin siellä, katkoin talotoverin kanssa omenapuusta oksia ja silppusin niistä ohuimpia taloyhtiön tarkoitusta varten hankkimalla helvetinkoneella.

Käytin samana päivänä myös toista sähkötyökalua, nimittäin Dremeliä, joka oli minulle uusi tuttavuus, ja jolla piti tuunata hiihtomonoja. Ihan itse keksin miten pitää ja osasin.

Jaa monoja? Juu, en ole ryhtynyt hiihtämään latuja juuri kun lumet alkavat sulaa, vaan kuten Orava jo kirjoitti, saan kohta olla ulkona ihan tarpeeksi. Epäselvää tosin on, voidaanko Kilpisjärven sää vielä katsoa kesäksi…

En luullakseni koskaan ole käynyt noin pohjoisessa. Hiihtänyt olen viimeksi noin 15 vuotta sitten, ja viimeisimmästä yli päivän pituisesta vaelluksesta on kohta 10. Olen ollut talvella teltassa, mutta ilman kamiinaa en oikeastaan koskaan varsinaisesti tykännyt. Uskoni on kuitenkin vakaa siihen, että aikuisuus, hyvä seura, oikea (lue: laiska) asenne, ja tarpeeksi rahaa varusteisiin pelastavat reissun kuin reissun.

Olisin ihan varmis lähtemään tänään. Kaksi työpäivää tuntuu ikuisuudelta, ja edes EVE ei voisi vähempää kiinnostaa.