Janka's log

Sosiaalisessa mediassa esiintyi jälkeen väite "Burnout ei ole diagnoosi, joten sillä ei saa sairauslomaa". Tämä ei itse asiassa ole täsmällisesti totta, ja silloinkin kun se on totta se ei välttämättä ole laillista. 

Diagnoosiluokituksessa on kyllä koodi "Z73.0 Työuupumus (burn-out)". Se mikä tässä on homman pointti on se, että kyseessä on ns. Z-koodi eli tilanne, jota ei pidetä henkilön lähtökohtaisena sairautena, vaan esimerkiksi eri tavalla kestämättömänä olosuhteena. Kun järjellä ajattelee, niin eihän se tosiaan olekaan ihmisen sairautta, jos työolosuhteet ovat sietämättömät ja työn rasitus siis johtaa burn-outtiin. Jos yksilössä taas joku sairaus, joka alentaa rasituksensietokykyä, niin se on toki eri asia ja sille on oma koodinsa. Mutta lääkärin ja yksilönkin kannalta on ikävä se ajatus, että jos työ on liian rasittavaa, se merkitään henkilön viaksi, koska sitähän se ei ole. Tervekin ihminen uupuu jos olosuhteet ovat kohtuuttomat.

Suomessa ylipäätään lääkäri ei voi määrätä ketään sairaslomalle, toisin kuin yleisesti kuvitellaan. Työnantajan on annettava palkallista sairaslomaa henkilölle, joka on työkyvytön. Työkyvyttömyyden voi työnantaja itsekin todeta, jos haluaa ja asian on selvä kuin pläkki (esim. jalka katkennut seisomatyötä tekevältä), mutta hän voi myös vaatia asiasta lääkärin selvitystä ja niin on tapana tehdä. Työantajan ei kuitenkaan ole lain mukaan pakko noudattaa lääkärin suositusta jos "perustellusta syystä" voidaan arvioida, että henkilö pystyy kuitenkin työnsä tekemään (esim. sairaus tai vamma joka ei vaikuta kyseiseen työhön, vaikkapa nilkan nyrjähdys istumatyötä tekevällä).

Lääkäri voi kirjoittaa sairauslomaa burn-out-koodilla siinä missä muullakin Z-koodilla ja sitä vilpittömästi suositella. Sairasloman peruste ei nimittäin ole sairaus vaan työkyvyttömyys. Jos henkilö on työkyvytön esimerkiksi läheisensä menetettyään ihan normaalin, ei-sairaan surun takia, senkin pitäisi kelvata, ja jos oikeasti toimittaisiin järkevästi sen pitäisi kelvata ihan ilman mitään paperilappua lääkäriltä. Työnantajatahot ovat kuitenkin alkaneet (perusteetta) vetää linjaa, että "pelkät" Z-koodit eivät riitä, vaan pitää olla "oikea" sairaus. Joitain tällaisia tapauksia on viety oikeuteen, ja päätös on yleensä ollut työuupuneen työntekijän eduksi. 

Jotkut lääkärit lähtevät leikkiin mukaan ja kirjoittavat työuupumuksen sijaan paperiin jonkun toisen diagnoosin, jotta potilas pääsisi sairauslomalle silloinkin kun työnantaja perseilee asialla. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole oikea ratkaisu ongelmaan, vaan ratkaisu on se, että työnantajat lopettavat ihmeellisen kikkailun sillä, että työkyvyttömyys ei muka ole työkyvyttömyyttä jos se ei johdu ihmisen omasta sairaudesta vaan työnantajan järjettömistä työjärjestelyistä. 

Ks esim. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tyooikeuden-professori-tyouupumus-oikeuttaa-palkalliseen-sairauslomaan/2010/09/1191876