Porvarien juonet 6
Perussuomalaisilla on ollut viime aikoina melkoisesti näkyvyyttä ilmaislehtien tekstaripalstoilla (tavalla, joka pistää epäilemään suunniteltua kampanjaa, mutta siitä joskus toiste ehkä). Tekstiviestien sisältö tuntuu olevan oleellisilta osilta sama: on suojeltava suomalaista köyhää, ja siksi ei riitä rahoja ulkomailta tulleelle köyhälle.
Ajatushan on sinänsä reilu ja looginen. Omat on hoidettava ensin, ja jos ei ole mistä jakaa niin sitten ei ole. Ja vaikka ei edes jakaisi ihmisiä meidän köyhiin ja teidän köyhiin, on varmaan selvää, että jos liian vähän jakaa kahdella, se ei ole kenellekään tarpeeksi.
Reilua ja loogista ei kuitenkaan ole se, että asiasta tehdään vastakkainasettelu suomalaisen köyhän ja ulkomaalaisen köyhän välille. Suomi voisi helposti asuttaa, vaatettaa ja ruokkia vaikkapa ne viisikymmentä romanialaista, jotka leiriytyvät nyt asuntovaunuissa Helsingissä, tai kustantaa useille pakolaisille kohtuullisen elintason ilman, että tämä on pois yhdeltäkään suomalaiselta avuntarvitsijalta ja nostamatta veroastetta.
Nyt älähtää perussuomalainen. Eikö blogikirjoittaja tiedä, kuinka huonosti joidenkin ihmisten asiat ovat tässä maassa? Kyllä kirjoittaja tietää. Se, mikä jää perussuomalaiselta huomaamatta on se, että Suomessa on muutakin rahaa kuin se, jota nyt annetaan avustuksena suomalaisille köyhille.
Joitain esimerkkejä mainitakseni vaikkapa Timo Soinin palkka (eduskunnassa olosta, en tiedä saako hän palkkaa vielä muualtakin) on 5850 euroa kuukaudessa. Se on käsittääkseni suunnilleen kahden keskimääräisen kotitalouden verran. Terveyskeskuksen johtavan lääkärin palkka on reilut 7000 euroa kuussa. Suomalaisen kunnanjohtajan palkka on keskimäärin vajaat kuusitonnia - joillain kuitenkin jopa kymppitonnin. Kuukaudessa. Nämä rahat tulevat suoraan veronmaksajilta.
Tämän suoran rahankäytön lisäksi meillä on maassa useita muilla tavoin rikastuneita, joiden mielestä on ihan epäreilua ottaa heiltä veroissa rahoja pois, niin että jäljelle jää enää joku mitätön kymppitonni kuussa, ja joiden tätä näkemystä poliitikot tuntuvat innoissaan myötäilevän.
Ei ole kiveen hakattu että jos mummolle kustannetaan uusi pyörätuoli ja sairaanhoitaja kotiin, se raha pitää ottaa asuntovaunussa asuvan työttömän uudesta talvitakista. Muitakin rahanlähteitä on - vielä niidenkin lisäksi, joita yläpuolella listaan. Ei tarvitse välttämättä edes koskea kenenkään palkkaan tai verotukseen; ehkä voitaisiin myös miettiä mitä kaikkea urheilua ja kulttuuria tarvitsee tukea, tai kuinka paljon uusia tietojärjestelmiä kannattaa tilata.
Köyhän vihollinen ei ole toinen köyhä, vaan itsekäs rikas, eikä hyödytä ketään muuta kuin niitä itsekkäitä rikkaita lietsoa köyhiä tappelemaan muruista, joita pitopöydältä tippuu.
Onko sulla hajuakaan siitä minkä verran rahaa niiltä sun mainitsemiltasi rikkailta voitaisiin saada ja miten tämän rahan määrä vertautuu köyhien rahantarpeeseen?
ps. Olen samaa mieltä siitä, että persujen näkemykset tässä asiassa ovat ns. perseestä..
Vielä tarkennus: väittäisin, että köyhän vihollinen on se, että yhteiskunnan resursseja tuhlataan vääriin tarkoituksiin tai tehottomasti.
Muutamia esimerkkejä:
Maataloustukeen käytetään runsaat 2 miljardia euroa vuodessa. Voitaisiinko nämä rahat käyttää köyhien kannalta paremmin?
Teollisuuden muihin tukiaisiin kai jotain 500-1000 miljoonan luokkaa. Ovatko nämä todellakin hyödyllisiä vai pitäisikö raha uudelleen allokoida parempaan käyttöön?
Taiteen ja kulttuurin tukeminen noin 400 miljoonaa euroa. Menevätkö rahat varmasti oikeaan kohteeseen?
Sitten esimerkkejä yhteiskunnallisesta tehottomuudesta: valtio korvaa vaikeiden suonikohjujen leikkauksen, mutta ei uudenaikaisia hoitomuotoja. Ero hoidon hinnassa on kai muutaman sata euroa. Sairaslomaa leikkauksesta tulee joitakin viikkoja ja uudenaikaisissa muutamia päiviä. Järjestelmän ainoa tarkoitus tuntuu olevan köyhien kyykyttäminen, josta yhteiskunta maksaa ylimääräisinä sairauslomina ja muina kustannuksina. Vauraat saavat laadukkaan yksityisen hoidon ja pääsevät vielä samalla viikolla töihin.
Toinen esimerkki: pääkaupunkiseudulla on massiivinen asuntopula. Silti Helsingin keskustan toimistoja ei saa muuttaa asunnoiksi ilman että omistaja rakennuttaa säännöksien mukaisen määrän parkkipaikkoja. Miksi ei voisi olla parkkipaikatonta taloa?
Samaan syssyyn: kaupungit vaativat tietyn määrän parkkipaikkoja, vaikkeivät asukkaat olisi halukkaita maksamaan niistä niiden kustannuksia. Esim. Jätkäsaaressa on arvioitu, että parkkipaikkanormi maksaa 500 miljoonaa euroa ylimääräistä.
Tai sitten asuntojen pakolliset esteettömyysmääräykset, jotka nostavat asunnon hintaa ehkä kymppitonnilla. Jos halutaan esteettömäksi kelpaavia asuntoja, eikö se riittäisi että asunto pitää voida helposti muuttaa esteettömäksi? Toinen samanmoinen tulee pakollisesta pommisuojasta. Köyhä maksaa taas ylimääräistä.
Retoriikka “köyhät vastaan rikkaat” samoin kuin “suomalaiset vastaan somalit” on helppoa, mutta ei oikeasti ratkaise mitään elävän elämän ongelmia.
Ihan kivoja ideoita sullakin sille mistä ne rahat voitaisiin ottaa. Kuten sanoin jo edellä, Ei tarvitse välttämättä edes koskea kenenkään palkkaan tai verotukseen, kun muitakin lähteitä on, eikä niitä liene vaikea keksiä lisää.
Lisättäköön vielä, että taidan kuulua niihin rikkaisiin itsekin.
Kiitos. Kyllä niitä kohteita löytyy tosiaan.
Rikkaisiin (tai noh, ylempään keskiluokkaan, ei omista tuontatovälineitä, mutta pääsee puuhastelemaan mitä oikeesti huvittaa, oikeesti) kuuluen: Mikko, yksittäisten kohteiden hakeminen oli Jankalta tullessa ihan tyylikästä ja myöskin omaa elämää tarkastelevaa kärjistämistä, mutta sinun esimerkkisi tuntuvat puhtailta abstraktioilta.
Tuotannon (ja joo, nyt puhutaan siitä legendaarisesta lisäarvosta) menetelmät ovat viime vuosisadasta muuttuneet, mutta peruskonflikti pysyy samana, hajautetut mutta omaa ääntänsä etsivät tuottajat vastaan tuotannon välineitä hallinnoiva pääoma. Ei “köyhät vs. rikkaat”, harvat niin väittävät.
Mä yllättäen löydän omat ylempikeskiluokkaiset intressini samalta puolelta kuin romanikerjäläinen, jo ennen kuin aletaan miettimään leikkauskohteita, vaikka tuo Soinin Timo olisi miten houkutteleva tahansa kun tuolla käytävillä tepastelee.