Uudestaan

Posted by Jaana Wessman Sat, 05 Jan 2008 19:38:00 GMT

Vuoden ensimmäinen valo
päätäni särkee
Katselen sinua
ja ajattelen lupauksia

Tänä vuonna
tahtoisin olla onnellinen
Anna ettei tänä vuonna
mikään muuttuisi

Kun on saanut kaiken
ainoa mitä on jäljellä
on menetyksen pelko

(runotorstai)

Tags ,  | 6 comments

Comments

  1. Jaakko said 1 day later:
    Oliko tää sitä luvattua positiivisempaa linjaa? :)
  2. Janka said 1 day later:
    Joo. Ei. :P
  3. Lachesis said 2 days later:
    Ajatuksia heräsi: stattista onnellisuutta kai kaikki tavoittelevat, mutta se on yhtä kaikki mahdotonta, itsensä kieltävää ja lopulta ummehtunutta. Että kerää kaiken syliinsä ja sulkee ovet niin tiukasti, etteivät valo ja ilma enää virtaa. Pidin myös lakonisesta muodosta, se stemmaa hyvin sisältöön.
  4. sorvatar.laif.fi said 3 days later:
    Näinhän se on. Hyvä runo.
  5. A said 3 days later:
    Hieno runo. Siinäpä kaikki, mitä voi toivoa!
  6. Pare said 3 days later:
    Vaikkei tää ollut positiivinen, niin mä pidin. Olen minäkin tuota ajatellut, toisaalta olen kovin pysyvyyttä haluava, mutta ei semmoisesta elämästä tule kuin menetyksen pelkoa. Joskus kyllä mietin, että jos ei olisi lasta, joka kasvaa ja muuttuu, minä ainakin urautuisin varmaan hirveän helposti. Nyt sentään joutuu muuttumaan toisen kanssa ja miettimään, mitä jaksaa ja haluaa tehdä.

RSS feed for this post

Comments are disabled